Myyrmäen kirkko
Vuonna 1984 valmistunut, kolmikerroksinen Myyrmäen kirkko on suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteos, jonka on suunnitellut arvostettu arkkitehti Juha Leiviskä. Keväällä 2023 alkaneiden peruskorjaustöiden tavoitteena on ratkaista kirkkoa vaivanneet sisäilmaongelmat.
Projektin tyyppi: |
|
---|---|
Sijainti: | Vantaa |
Rakennustyyppi: | Kirkko |
Rakennusvuosi: | 1984 |
Suunnittelija: | Arco Architecture Company |
---|
Kirkon peruskorjauksessa kunnioitettiin alkuperäistä arkkitehtuuria ja panostettiin kestävyyteen
Myyrmäen kirkon peruskorjauksen yhteydessä laattatoimittajan rooli oli keskeinen, sillä arkkitehtuurikohteen arvokkuus ja alkuperäisen suunnittelun periaatteet asettivat erityisiä vaatimuksia materiaalivalinnoille. Tämä toi omat haasteensa, mutta myös mahdollisuuden vaalia Juha Leiviskän alkuperäistä visiota.
Leiviskän suunnittelema Myyrmäen kirkko on tunnettu erityisesti valon käytöstään, mistä se on saanut lempinimen "Valon kirkko". Tämä valoisuuden idea haluttiin säilyttää koko remontin ajan, joten vain pieniä uudistuksia tehtiin, jotta alkuperäinen tunnelma ja materiaalien käyttö säilyisivät ennallaan. Tästä lähtökohdasta valittiin myös laattamateriaalit, jotka tukivat kirkon valoisuutta ja arkkitehtonista kokonaisuutta.
Kirkon ensimmäisessä kerroksessa uusi lattialaatta valittiin tarkasti siten, että se oli hieman eläväpintainen ja harmonisoitui monivärisen laatan kanssa, jota oli käytetty kirkkosalissa. Tämä eläväinen terrakottalaatta oli tärkeä säilyttää alkuperäisessä muodossaan, jotta remontissa säilyttäisiin uskollisena Leiviskän suunnitelmaan. Erityisen haastavaa oli löytää sopivaa terrakottalaattaa, joka ei olisi täysin tasavärinen, mutta juuri tämän haasteen takia Laattapiste-Pukkila valikoitui toimittajaksi. Pukkilan Natural -sarjasta löytyi Borkum-sävyssä laatta, joka täytti kaikki kriteerit. Lisäksi pohjakerroksen kerhotiloihin valittiin samassa koossa hieman vaaleamman sävyistä laattaa sarjasta LPC Gail.
Kestävyys oli tärkeä tekijä laattavalinnoissa, sillä tavoitteena oli, että uudet materiaalit kestäisivät vähintään yhtä pitkään kuin alkuperäisetkin, jotka olivat palvelleet kirkkoa vuosikymmeniä. Sisäilmaongelmat, joiden takia kirkko alun perin suljettiin, johtivat siihen, että kaikki pinnat haluttiin tehdä helposti puhdistettaviksi ja allergiavapaiksi. Tämä varmistaisi, että kirkon sisäilma pysyy puhtaana ja terveellisenä, ja että tiloissa voitaisiin jatkossakin työskennellä turvallisesti.
Kirkon wc-tiloissa käytettiin seinälaattoja sarjasta Pukkila Harmony, joka valittiin huolellisesti kestävyyden ja tyylikkyyden yhdistelmänä. Esteettömiin wc-tiloihin valittiin sarjan SIlver grey -sävyinen laatta, joka parantaa esteettömyyttä luomalla seinäpintoihin erottuvan värieron. Tämä pieni mutta tärkeä yksityiskohta auttaa esteettömyysasiantuntijoiden mukaan suunnistamista ja hahmottamista. Tämä on erityisen tärkeää tiloissa, joissa kaiken pitää olla helposti saavutettavaa ja turvallista. Muissa wc-tiloissa Pukkila Harmonyn valkoista seinälaattaa piristävät punaiset saumat, joka toi mielenkiintoisen yksityiskohdan sen sopiessa lattialaattojen punertavaan väriin. Tämä kontrasti korosti myös tilojen arkkitehtonisia piirteitä ja lisäsi visuaalista kiinnostavuutta.
Toimistotiloihin valittiin LPC Gail Terra Collection Granite -laatta, jonka väritys on astetta eläväisempi. Tällä pyrittiin tuomaan tiloihin hieman lämpöä, jotta lähtötilanteessa kalsea tila saatiin muutettua kodikkaaksi ja viihtyisäksi.
Läpi kirkon sama laattakoko säilytettiin, jotta tilat olisivat yhtenäiset ja harmoniset, kun liikutaan tilasta toiseen. Tämä varmistaa, että kirkon eri tilat muodostavat eheän ja selkeän kokonaisuuden, joka kunnioittaa Leiviskän alkuperäistä suunnitelmaa, mutta samalla vastaa nykypäivän tarpeisiin. Laatoituksen osalta pienet muokkaukset ja sovitukset olivat osa normaalia korjausprosessia, mutta Laattapiste-Pukkilan tarjoamat ohjeet ja neuvot varmistivat onnistuneen lopputuloksen. "Vaikka korjauskohteissa tulee aina yllätyksiä, hyvä yhteistyö ja neuvonta takasivat laadukkaan lopputuloksen", sisustusarkkitehti Sofianna Suomalainen kertoo.